Huhhuh, facebook ja joka paikka on täynnä nyt tätä kiusauksen vastaista kampanjaa, se rupeaa jo suoraan sanottuna ällöttämään!
Onko tarkoitus ehkäistä oikeasti kiusaamista, vai vinkua siitä kun joku on joskus ehkä kerran sanonu ilkeästi?
On mullekkin huudeltu kadulla "vitun saatananalvoja" "hippi" "gootti" jne.. So?

Ensinnäkään en ole saatananpalvoja, en ole heidän ideologiaansa koskaan sen kummemmin perehtynyt.
minua ei vain ole kiinnostanut, olen aina ollut omantien kulkija enkä ole ikinä noudattanut mitään
valmiiksi pureskeltua ja suuhunlaitettua ideologiaa, miksi pitäisi?
En tarvitse kenenkään ulkopuolisen tai ison ryhmän turvaa ajatusmaailmalleni tai mielipiteilleni.
Joku sanoi joskus että uskonnot on heikoille, niille jotka haluaa turvaa jokapäiväiseen elämään, kuuntelijan.
Sellaisen jolle voi kertoa huolensa ja joka (oletettavasti muka kuuntelee) ja toivotaan vastauksia...
Aikamoista yksinpuhelua se vain monesti on.

Amerikkalaiset ovat uskontonsa kanssa ihan sekaisin, kirurgi työskentelee 12h että saisi pelastettua
ihmispolon ja ketä jenkit kiittää ekana?
"KIITOS JUMALA, OMG, KIITOS KIITOS.."
Jumalako siellä leikkauspöydällä oli ahertamassa?
tai "Kiitos jeesus ruoasta" Haluaisin todellakin nähdä jessen kauhanvarressa!

 

Kiusaamisesta vielä, voiko sen luokitella kiusaamiseksi että ihmiset syrjii ulkonäön takia?
Saan kaupassa aina outoja katseita, sellaisia "hyi helvetti"-katseita (yleensä pissiksiltä)..
Pitäisikö minunkin esiintyä siis lapuin kyynelsilmin vaikkapa seuraavanlaisen tekstin kanssa:
Saatananpalvoja, rikollinen.
Ihan tavallinen ihminen??
Minä en ainakaan jaksa enää toistella sitä muille että minä olen ihan tavallinen ja välittävä ihminen,
siinä missä muutkin. En ryyppää tai käytä juurikaan muita päiheitä.
En riko tavaroita, en roskaa, en kiduta kissoja tai leikkaa vuohilta päitä irti jne.

Ihmisten ennakkoluulot ovat maailmasta parhaita ja jos joku ei halua tutustua minuun ehkäpä uhkaavan ulkonäköni takia, niin se on voi voi. Minä en menetä niin ahdasmielisessä ihmisessä yhtään mitään.
Miksi minun pitäisi muka saada kaikkien hyväksyntä, ei miksikään.
Minulla on mainioita kavereita ja ystäviä, eikä yksikään ole tälläinen saatananpalvojagoottirikollinen ulkoisesti, samalla tavoin kuin minä. Ystävät ja kaverit ovat ihan "tavallisia" ihmisiä ulkoisesti, tekevät kuitenkin samoja juttuja kuin minä:
Käitöitä, lukee, valokuvaa, piirtää, rakastaa eläimiä, harrastaa liikuntaa, elää terveellisesti, ovat ystävällisiä ja avuliaita jne.
Kaikkea mitä vain "normaaleiden" ihmisten oletetaan olevan.