Tänään soi sitte puhelin.. esimies soitti pyytääkseen mua "käymään maanantaina toimistolla"
"Me ollaan mietitty ootko sä sopiva siihen kohteeseen missä työskentelet..."
"kun sulla on noita terveyspuolen ongelmiakin..:"
Kiitos vitusti!
Sanoin että puhu suoraa, että saanko mä pitää työpaikkani
"no kattotaan... "
Sanoin että saanko edes jossakin muussa kohteessa
"se jää nähtäväksi.."
Eli potkut on sitte vissiin tiedossa...
Lähetin viestin ettäolis vittu suoraa voinu sanoa että kenkää tulee.. että on se vittu kumma
kun ihminen ei saa voida huonosti nyky-yhteiskunnassa!
No sitte tuli viesti että "en ymmärrä mitä raivoat.. että kyse oli vain siitä että keskusteltaisiin siitä miten oot pärjännyt kohteessa..."
Olin jo valmistautunut työttömyyteen ja nyt ahdistaa sekin jos joudunki jatkamaan..
Mitä vittua.. miten mä avokille ja vanhemmille kerron että jään taas kerran työttömäksi???

Miksi vitussa elämässä ei voisi alkaa mennä pikkuhiljaa paremmin?!
justiin ku pääsin sanomasta avokille että ei vittujakaan kiinnosta tuo homma..
ja sain vakuutettua että en oo irtisanomassa itteäni.. niin sitte pittää keksiä joku ontuva selitys
siitä miksi oon taas työtön...
Tosi uskottavaa ku se muutenkin vissiin luulee ettäolisin mielummin kotona..
Kyllä mä töisä viihdy, kun saan vähä edes tehdä sitä mitä tahtoisin ja missä saisin ARVOSTUSTA!
Työ alkaa maistumaan aika äkkiä puulta jos kukaan ei arvosta ja kattoo vaan ku halpaa paskaa..

Nyt lentää hanskat tiskiin ihan justiin!

MULLE ALKAA RIITTÄÄ!!! OLO ON IHAN VITUN SIETÄMÄTÖN!
MIKSI AINA MINÄ?!
MITÄ VITTUA MÄ OON TEHNY VÄÄRIN ETTÄ ELÄMÄ MENEE JATKUVASTI PÄIN VITTUA?!?!?!?!