Itse olen kyseistä toimintaa harrastanut menestyksekkäästi aina.
Nyt olen alkanut miettimään senkin mielekkyyttä.
Sitä miten lapsellista se loppujen lopuksi on, luullaan että ollaan niin vitun näppäriä
ja viisaita ku saadaan nasautettua jotaki äärimmäisen "fiksua", mutta mitä siitä kukkaa hyötyy?

Nyt kun miettii omia vittuilujaan tuntuu se lähinnä äärimmäisen lapselliselta.
Viisastellaan ja vihjaillaan kaverille, yleensä netin suojissa ja rohkeimmat jopa omassa facebook profiilissaan...
Hauskin tapaus on blokkaamani henkilö joka vaan jatkaa lapsellista vittuiluaan vaikka kaiken pitäisi olla selvää.
Parasta siinä on että mä en edes näe sitä :D

Kumpi voittaa tuollaisessa tilanteessa?
Ei kumpikaan, itsestään tehdään sillo vaan nolo ja täysi kakara.
Parhaimmat, ketkä tekeytyvät uhreiksi ja koittavat olla niin vitun loukattuja ovat lähes 30 vuotiaita
joilla on monta lasta. Luulisi että he pystyvät aikuismaiseen käytökseen koska ovathan he synnyttäneet ja tulleet
äideiksi. PHAH!
Samanlaista kakarameininkiä on, ihan sama onko lapsi vai ei.
Yritetään olla niin aikuisia, käytetään hienoja termejä ja pädetään.
Käytös ei kuitenkaan ole koskaan sanojen tasolla.

No mut, mä en oikeasti enää välitä.
Mua ei kiinnosta...
Sanon suoraan kaikille että nyt en jaksa..

Huomenna alkaa kai koulu jo 8.. meen yhdeksään ja esitän yllättynyttä..
En jaksa, ei kiinnosta.
Mikään ei kiinnosta, nyt on ihan kuvanmukainen olo...

Onneksi koulua on vain muutama päivä, mutta sitäki pidempiä.
Tulkoot poissaoloja, isäntä on menossa eikä voi huolehtia koirasta, minä voin ja siksiki
on pakko lähteä.

Mulla ei oo velvollisuutta perustella mittää kellekkää.