minuun otettiin tässä taannoin yhteyttä, kommentoitiin blogiin ja kerrottiin miten hän voi niin samaistua kirjoitukseeni.. tai moniinkin niistä.
Laittoi sähköpostinsa ja pitkän rohkeuden keräämisen jälkeen vastasin.
Sieltä tuliki sitte ihan toisenlainen vastaus kuin odotin.. 
Hän kuulemma ei ollut lukenut (eikä ilmeisesti kiinnostanut) lukea kaikkea mun "shaipalaa jaksanukkaan lukea :D "
Miksi vitussa sitte edes vaivautui kirjoittamaan, koska viestistä selvästi kuvastui se miten häntä pitäisi ilmeisesti sääliä tai jotakin, ulkonäkö tuntui olevan hänelle kaikki kaisessa ja mun olis pitänyt kertoa omastani?!
Ihan vitun sairasta, mitä vittua mä sille kerron? sen että oon alle 160cm pitkä, niinku aina moni nainen, miten se olis halunnu että olisin analysoinu itteäni? 
laitoin sille sitte aika lyhyen ja ytimekkään vinkin ja kehotin hakemaan ammattiapua, minä en ole halukas juttelemaan hänen kanssaan jos juttuni ovat paskaa.
Ovat varmaan monenkin mielestä, en pakota ketään tätä lukemaan.. ei sillä.
Mut se että se pitää ihan mulle saakka tulla kertomaan ja etsiä itselleen terapeuttia niin on aika vitun perseestä.
Vertaistuki on eri asia..  ja jos sinä viestittelijä luet tätä, niin terveisiä sulle, mie oon hakenut ja saan koko ajan amaattiapua, olen varmaan vittumainen paska.. sinun sävysi puhua oli itsekeskeinen ja ikävä... 

Että kiitos hienosta päivän piristyksestä, en jaksanut tänäänkään mennä kouluun, onneksi poissaoloja on puolet vähemmän ku viime jaksossa ja tehtävät on tullu suunnilleen tehtyä.




Sitte poistun kokonaan omalta mukavuusalueeltani ja alan (kauankohan kiinnostus kestää) toteuttamaan lapsuudesta saakka ollutta haavetta tanssista.
Olen youtubessa tutustunut nykytanssivideoihin, perus liikkeisiin ja vaikka videot ja sulavasti liikkuvat, hoikat kauniit ihmiset saavat mulle iiiisssooon pakoreaktion aikaan, yritän taistella sitä vastaan.
Ehkä joskus piilossa osaisin pari liikettä (ainaki itseni mielestä) ja saisin itseni liikkeelle ja ruudun äärestä pois..  olisiko tanssissa mulle mieleinen liikuntamuoto?
Miksi sellaista on pakko löytää? ei miksikää, mutta haluaisin. uiminen olisi parasta, mutta ei mulla ole siihen rahaa, enkä kehtaa mennä pienessä uimapuvussa ihmisten ilmoille.. en vaan kehtaa tälläisella ruholla.. 
Jos voitan itseni tässä nyt ja uskallan asettua epämukavuusalueelleni, voitan totaalisesti itseni ja ehkä saan itsekunnioitukseni rippeet takaisin ja uskoa siihen että kyllä mä pärjään ja tuun onnistumaan.