Avokin kanssa käytiin pitkästä aikaa kaupoilla, hää sit halus subwayhin, vaikka kauppakassissa oli pizza, molemmille.. -.-' 
Ajattelin huomenna suosista puolittaa sen ja pitää sellaisen rasvanpolttotreenin, käyn lenkillä ja teen persehaasteen ennenku syön mittää. Vettä voi juoda, mutta ei edes kahvia, täytynee sit heti aamulla vetästä pieni lenkki.
Pieni koiran takia, tänään kävelin taasen sen 8km reipasta vauhtia. Alkaa kyllä tuntumaan perseessä tämä.
Lihakset kipeytyy koko ajan enemmän, eilen en tehnyt mitään, en kyllä juuri syönytkään, mutta nukuin/makasin sängyssä koko päivän, oli niin voimaton olo. Huomenna sit valoisaan aikaan liikkeelle koiran kanssa, meinasin olla hankalaa kävellä pilkkopimeässä polulla. :D
Pakko hankkia koiralle jonkinlainen valo pantaan että se edes huomataan, idiootit moottorikelkkailijat ajelee missä sattuu ja pelkään jäädä alle. Tai ei minusta niin, mutta koira... 
VAikka ollaan aika vahvasti koristeltuja heijastimilla, niin ei ne idioottiapinat mittää näe ennenku on liian myöhäistä!
 

Eilen ahdistuin syömisistäni, en edes pitänyt päiväkirjaa,... jotenkin tuntuu tämä kaikki nyt niin turhalta, mutta väsyttää vaan, vaikka lenkki on kerta kerralta helpompaa..  Vaikka kuinka tahkoisi ylämäkeen niin se ei olekkaan enää niin kamlaaa. Koira ainakaan ei turhaan taaskaa hötkyilly ja kulki kyl tosi nätisti, ihan niinku sille on opetettukki.
Huomenna siis ahdistavaa pizzaa.. -.- Pakko edes näytellä normaalia.. vaikka oon sanonu avokille että nyt on treeni menossa 1kk ja katsotaan tapahtuuko mittää.
Että oon syöny vähemmän ja liikkunu enemmän. Ketoosia odotan innolla sillä sillo henki haisee niin vitusti että huhhuh, en varmasti saa pusua avokilta sillo.. sit pittää vaan ahkerasti pestä hampaita, pastilleissaki on liikaa kaloreita, ehkä purkkaa?
Nyt ku väsy alkaa vallata mielen ja kehon, niin katselen taas pinteresistä thinspiraatio kuvia ja tekstejä, ne motivoi kummasti, tämäkin laittaa miettimään:

water%20or%20cake.jpg

 

olo tuntuu paljon laihemmalta ja lenkillä mietin että antaisinko luvan itselleni kuitenkin mitata vyötärönympärystä mutta en muuta, vai uskallanko? jos tulosta ei ole tullutkaan, niin sitte masennun kyllä ihan täysin.
Enemmän vaan nappia naamaan ja tänään ajattelinki vetää pienet tripit tenoxilla.. :'D
Avokki tykkää, mut kai on pakko mennä trippailemaan sänkyyn ja nauramaan taas sinne itsekseen.. ::DDDDDDDD

Tuo liikkuminen on kyllä koukuttavaa ja syömättömyys ei ole enää edes hankalaa. Kyllä ajatukset pyörii syömisessä mutta eri tavalla ku ennen. Lenkillä mietin että miksi maata perse leveänä (todella leveänä!) sohvalla, kun voi olla ulkona liikkumassa ja tekemässä jotakin sen hyväksi että joskus puntari näyttäisi vähintään 45kg. Ehkei ihan kesään mennessä putoa, riippunee paljon siitä miten paljosti nesteitä on lähtenyt liikkeelle. Tai no, oikeastaan voi hyvinki, kilo viikossa niin oon tästä ainaki 15kg kevyempi! JOS tahti pysyy tosiaanki samana, mutta pakkohan se on kun vähennän järjestelmällisesti syömistä, nälkä ei oo enää varsinainen nälkä, se on kylmä kalvava tunne, mutta ei mitenkään häiritsevä.

Mietin isääni. Siitä ei oo varmaan kuukauteen kuulunu mittää ja alkoi tosissaan ahdistamaan se että onko se kuullut jotaki mun puheita? Olisi vihainen mulle (vaikka en mä oo syyllinen siihen että se on piinannu mua koko mun lapsuuden). Otin pari rauhoittavaa ja sit soitin sille, se oli selvinpäin ja puhuminen vähintäänkin väkinäistä, yritin esittää iloista ja nauraakkin jopa, mutta ehei.. Puhelu kesti max 15min, mut selvis sitte tosiaan sitte että kun ei oo viina maistunut, niin sitte ei oo nähtävästi mittää kummempaa asiaakaan...  Mulle oikeastaan ihan sama.
Oon vissiin ihan hirviö kun en halua pittää mittää yhteyttä kehenkää, mulle riittää että sillo tällö näen ihmisiä, ja sillo tällö on aika vitun laaja käsite.
Oon ajatellut sitäki että en puhu seuraavasta matkasta porukoille yhtää mittää, vaan porukat ja yks muu sukulainen tietäisi, mutta en kävisi katsomassa edes parasta kaveriani.. en vaan jaksa, ja sit jos jään kiinni, niin sanon että oon koittanut lähettää viestiä ja syytän vanhaa kännykkääni...  Että mä oon sika.
Voi voi... 

 

Nyt on kuitenkin tärkeimpänä mielessä laihdutus, laihdutus ja laihdutus!
siitä vähä thinspiraatiota taas :33333
AAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA