minut tyrmättiin sillo alussa heti kun mainittin tk:Ssa epävakaan persoonallisuuden.
Kaksisuuntaista ne yrittää leipoa minusta vaikka väkisin, mutta nämä, kun nettiä olen selannut, niin osuvat kuin nakutettu, jokainen kohta..
"Häiriölle on tyypillistä laaja-alainen tunnetilojen ja minäkuvan epävakaus ja käytöksen huomattava impulsiivisuus. Ihmissuhteet ovat usein intensiivisiä ja epävakaita vaihdellen voimakkaasta ihannoinnista täydelliseen vähättelyyn. Käytökselle on ominaista hylätyksi tulemisen pelko, alttius ärtyä helposti, vaikeus kontrolloida suuttumusta, itsetuhoinen impulsiivisuus ja toistuvat itsemurhayritykset. Epävakaata persoonallisuutta on kutsuttu myös rajatilapersoonallisuudeksi tai borderline -persoonallisuudeksi.
Seuraavassa tyypillisiä piirteitä:
- Käsitys omasta itsestä on ailahtelevainen – välillä epäonnistunut, mitätön ja hävettävä yksilö ja välillä erinomainen ja pärjäävä.
- Vaikeus toimia pitkäjänteisesti – elämän suunnitelmat saattavat muuttua nopeasti, on vaikea sitoutua suunnitelmiin tai sovittuihin asioihin.
- Tunteiden sääteleminen on vaikeaa; varsinkin negatiivisia tunteita on vaikea hallita, ja se saattaa johtaa hallitsemattomiin raivonpuuskiin tai pohjattomaan alakuloon.
- Tunteiden sääteleminen on vaikeaa; varsinkin negatiivisia tunteita on vaikea hallita, ja se saattaa johtaa hallitsemattomiin raivonpuuskiin tai pohjattomaan alakuloon.
- Mielialat vaihtelevat nopeasti joko itsestään tai tilanteiden mukaan.
- Toistuva tai jatkuva sisäisen tyhjyyden tunne.
- Impulsiivisuus – hetken mielijohteesta tehdyt asiat, jotka jälkikäteen harmittavat.
- Itsetuhoinen käyttäytyminen – itsensä tahallinen vahingoittaminen tai sillä uhkaaminen.
- Musta–valko-ajattelu - On vaikea nähdä samassa ihmisessä tai asiassa samanaikaisesti sekä hyviä, että huonoja puolia.
- Ajoittain todellisuuden tajun hämärtyminen – harhaluuloja tai epätodellisia kokemuksia saattaa esiintyä eteenkin kriisitilanteissa.
Käytännössä nämä taipumukset johtavat siihen, että elämä usein tuntuu olevan kaaoksessa ja on erilaisia ihmissuhdeongelmia. Hoitokontaktissa esiintyy vaikeutta sitoutua pitkäjänteisiin suunnitelmiin ja sietää rajoituksia ja sääntöjä.
Tämä persoonallisuushäiriö johtaa usein jonkinlaisiin sopeutumisen tai pärjäämisen vaikeuksiin, mutta ympäristössä joka on persoonallisuushäiriöiselle sopiva, oireita esiintyy vähemmän tai ei ollenkaan."
Selatessani netin ihmeellistä maailmaa löysin yhtäläisyyksiä myös epäluuloiseen persoonallisuushäiriöön:
"Häiriölle on ominaista laaja-alainen muihin ihmisiin ja heidän tarkoitusperiinsä kohdistuva epäluulo. Epäluulon vuoksi henkilön on haluton uskoutumaan muille, ja hän voi tulkita viattomatkin huomautukset tai tapahtumat itsensä kannalta uhkaaviksi. Hänen on vaikea antaa anteeksi ja hän saattaa toistuvasti ja perusteetta epäillä puolisoaan uskottomuudesta. Hän myös helposti reagoi suuttumuksella tai vastahyökkäyksellä kokemaansa itseensä kohdistuvaan uhkaan.
Vaikka tällaiset taipumukset ovat omiaan hankaloittamaan sosiaalista elämää, henkilö hakeutui harvoin itse hoitoon, ja aloitteen tekee usein läheiset, kuten puoliso tai työtoverit.
Stressaavissa tilanteissa tästä persoonallisuushäiriöstä kärsivä on altis todellisuudentajun horjumiselle ja psykoottisille oireille."
Samoin myös estuneestä persoonallisuudesta, mutta miusta epäluuloinen ja estynyt on niin lähellä toisiaan, ainakin minun tapauksessani etten niitä erittele.
En väisin leivo itsestäni hullua, nuo vaan sattuvat sopimaan, haluan jo selityksen tälle 14v velloneelle helvetille.
Olin lapsenakin toki monella tapaa erikoinen, mutta sitten kun sen itse tajusi 14v sitten...
Perjantaina oikein psykiatrian polille, katsotaan miten siellä männöö ja onko hoito edes varmaa.
Ajatus siitä että minä olisin ihan virallisesti hullu tuntuisi helpottavalta, haluan syyn tosiaankin tälle paskalle.
Olisi hieno sanoa sitte läheisillekkin että "mie oon nyt sitte ihan virallisesti hullu" :DDD
EI vaan, miksikäs tää tästä muuttuisi, on näille oireille sitte nimi paperilla tai ei.
Josko sitä yrittäisi vääntäytyä vaikka maata.. -.-
Huomenna taas äärivittumainen työpäivä..
Musaa otan mukaan, niin jos se vaikka vähä helpottaisi.
"Häiriölle on ominaista laaja-alainen muihin ihmisiin ja heidän tarkoitusperiinsä kohdistuva epäluulo. Epäluulon vuoksi henkilön on haluton uskoutumaan muille, ja hän voi tulkita viattomatkin huomautukset tai tapahtumat itsensä kannalta uhkaaviksi. Hänen on vaikea antaa anteeksi ja hän saattaa toistuvasti ja perusteetta epäillä puolisoaan uskottomuudesta. Hän myös helposti reagoi suuttumuksella tai vastahyökkäyksellä kokemaansa itseensä kohdistuvaan uhkaan.
Vaikka tällaiset taipumukset ovat omiaan hankaloittamaan sosiaalista elämää, henkilö hakeutui harvoin itse hoitoon, ja aloitteen tekee usein läheiset, kuten puoliso tai työtoverit.
Stressaavissa tilanteissa tästä persoonallisuushäiriöstä kärsivä on altis todellisuudentajun horjumiselle ja psykoottisille oireille."
Samoin myös estuneestä persoonallisuudesta, mutta miusta epäluuloinen ja estynyt on niin lähellä toisiaan, ainakin minun tapauksessani etten niitä erittele.
En väisin leivo itsestäni hullua, nuo vaan sattuvat sopimaan, haluan jo selityksen tälle 14v velloneelle helvetille.
Olin lapsenakin toki monella tapaa erikoinen, mutta sitten kun sen itse tajusi 14v sitten...
Perjantaina oikein psykiatrian polille, katsotaan miten siellä männöö ja onko hoito edes varmaa.
Ajatus siitä että minä olisin ihan virallisesti hullu tuntuisi helpottavalta, haluan syyn tosiaankin tälle paskalle.
Olisi hieno sanoa sitte läheisillekkin että "mie oon nyt sitte ihan virallisesti hullu" :DDD
EI vaan, miksikäs tää tästä muuttuisi, on näille oireille sitte nimi paperilla tai ei.
Josko sitä yrittäisi vääntäytyä vaikka maata.. -.-
Huomenna taas äärivittumainen työpäivä..
Musaa otan mukaan, niin jos se vaikka vähä helpottaisi.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.