Olo on pitkään ollut ihan ok, sepraminin annosta nostettiin ja nyt leijaillaan tasaisessa levollisuuden ihmemaassa.
On tuntunut ettei terapiassakaan ole oikein mittää puhuttavaa ku isoja notkahduksia ei ole ollut.
Firmalle on riittänyt hommia ihan mukavasti ja koko ajan tulee lissee.
Koulussakin pitäisi malttaa käydä.... ihan hyvin meni, sain jopa näytön läpi :D Numerosta viis, kunhan se vaan saadaan läpi ja koulu hoidettua ajallaan.

Olen tylsä, tälläkertaa ei ole mittää raivoamista, mun energia on mennyt kotona töitä tehdessä ja uuden perheenjäsenen hoivaamisessa. Perhe kasvoi nimittäin uudella koiralla! :)
Mulla on olo, että kerrankin meidän perhe on nyt kokonainen, puuttuva pala loksahti vihdoinkin paikoilleen.

Välillä siis jotakin hyvääkin, ettei aina pelkkää pahaa.