No niin! Nyt tuli sitte TYP:ille aika, saadaan alkaa oikein syvällisesti ruotimaan että mitä tässä pään sisässä tapahtuu.

Kämppä tosiaan menossa jossaki vaihees alta, ehkä tässä vielä kesän asuu, ja sitte saakin pakata kamoja, mielummin lähtisin vaikka heti.. ihan sama.
Joku tuossa väläytti tosiaan eläkkeen mahdollisuutta, en ollut ikinä edes ajatellut sellaista ennenkun siitä kuulin.. 
Luulin että tätä paskaa elämää on pakko kärsiä loppuun asti ja roikkua työttömyystilastoissa valtion ja kermaperseherrojen piinattavana.
Jotenkin tuntuisi niin vitun helpottavalta päästä eläkkeelle, sais kuntoutua ihan rauhassa, ilman mitän painetta. Saisi vakaat tulot jonka pohjalta voisi elämää alkaa vihdoinkin rakentamaan.
Olisi aikaa kerätä tää rikkinäinen pää kasaan ja saada niin iso muutos (jos se nyt on edes mahdollinen) että vois vielä joskus ehkä mennäkki töihin.. 

Toinen puoli minusta luovutti lopullisesti siinä vaiheessa kun sossun huora keksi että mun pitää ettiä halvempi kämppä.. täältä vaan ei oikein löydy heidän kriteereidensä kämppiä enkä tosiaankaan ala viiden lemmikin kanssa sulloutua mihinkää yksiöön... Meen sitte vaikka sillan alle mielummin.

Toisaalta ahdistaa ihan helvetisti, mutta toisaalta, en jaksa välittää paskan vertaa, mä heitän nyt pyhkeen kehään.. menkööt sitte niinku menee. mä en jaksa vittu enää taistella ja pelätä..

Oon tietenkin joidenkin silmissä se sossupummi joka tahtoo elää muiden rahoilla "mukavasti" eläkkeellä tai työttömänä.
Kun vaan nää arvostelijat tajuais mikä mut sinne työkyvyttömyyden partaalle on ajanut!

Kymmenen vitun pitkää ja epäonnistumisen täyteistä vuotta.
Kymmenen vitun vuotta yrittämistä, oppisopimuspaikkoja, työharjoittelupaikkoja, TYÖPAIKKOJA.. niitä en koskaan saanut... Ihan vitun sama miten paljon puhelin lauloi, miten paljon soittelin ja tarjouduin tekemään vaikka ilmaiseksi, en kelvannut kellekkään.
Mansikoita oltaisin melkein jopa otettu poimimaan, ilmaiseksi, mutta ei sieltä koskaan mitään kuulunut...

Arvatkaa kuinka vitun mitättömäksi ihminen tuntee itsensä. Käyn kolme kertaa vittu Lidlin haastattelussa, enkä koskaan kelpaa.. mikä vitun vika mussa on kun en ikinä kelpaa kellekkään töihin? Mä en jaksa enää edes syyttää itseäni.
Työhistöriaa ei ole edes kahta vuotta, ja työelämässä olis pitänyt luoda jo vahvasti uraa reippaassa kymmenessä vuodessa.. Se kaikki mitä niin kiihkeästi tavoittelin, se mistä haaveilin.. työpaikka ja omakotitalo, ei mikää kallis, sellainen pieni mummonmökki, jonka voisin pienellä palkallani kahdesakymmenessä vuodessa maksaa.. 
Se etten sairastuisi, se että voisin olla niinkuin muutkin.. kaikki vietiin pois.. 
Riistettiin ja revittiin käsistä ihan lopullisesti. Mulla ei oo mitää mahdollisuutta enää päästä käsiksi normaaliin elämään, sillä oon niin vitun vieraantunut kaikesta.

Niinku ennenkin oon kirjoittanut.. elin sulkeutunutta elämää koko yläasteen.. en ikinä käynyt missään. Kerran kun olin 15 ja kävin katsomassa yhden bändin keikan. Muuten olin aina kotona.
Ammattikoulussa elämää oli millin verran enemmän.. mutta sen jälkeen oli taas aika hiljaista.
En ikinä luottanut ihmisiin... en osaa ottaa kontaktia niihin enkä enää edes halua.. en halua yhtäkää ihmistä sotkemaan mun muutenkin paskaa elämää ja vaikeuttavan asioita entisestään.

Niin vitun monta vuotta ku mä oon yrittänyt valita oikein.. tehdä oikein, että pärjäisin elämässäni ja aina vittu mennään vaan ojasta sinne vitun allikkoon... joka saatanan vitun kerta.

Nyt en jaksa enää edes yrittää.. mennään ja annetaan asoiden hoitua omalla painollaan, en vittu pingota yhtää enempää ku on pakko ja vielä siitäkin vähemmän..

Joskus mietin, että ku ei hahdista, päässä ei tuntunut mitään, mutta kroppa on ihan paskana..
Nukun peiton alla hiljaa sikiöasennossa ja jännitän lihakseni kipeiksi.
Vatsa on koko ajan kipeä ja kusella saa rampata yhtenään.. Kämmenet hikoilee niin että niistä saa puristettua hikitippoja.. hengästyn. .kädet ja jalat tärisee.. pää menee ihan tyhjäksi.. 
Oon ajatellut että nuo oireet on vaan kaikkien diagnoosien ja muiden lisämausteiden summa, mutta sitten törmäsin käsitteeseen, sosiaalisten tilanteiden pelko, ja se osu ku nyrkki naamaan.
Epävakaapersoonallisuus ja sosiaalisten tilanteiden pelko, höystettynä kaikella muulla.. 
Työkkäri väittää pokka naamalla että oon työkuntoinen, vaikka oon jo ajat site saanu vaikeasti työllistettävän leiman otsaani.. 

Porukoille voi tuskin mainita koskaan eläkkeestä.. sitte pitäs kertoa nimittäin ihan kaikki.. 
Sanon niille, jos niin onnekkaasti kävisi että voitan lotossa (saan luvan eläkkeeseen), että sossun kanssa rahat pyörii, mulla ei oo mitää hätää, töitä tulee sitte ku tulee.  Olis niin vitun helpottavaa saada elämänsä vihdoinkin järjestykseen..

En haaveile kuitenkaan enää mistään... tiedän että tuun menettämään luottotietoni varmaan vielä tänä vuonna.. en jaksa välittää.. ihan vitun sama, ei tätä syvemmälle enää edes pääse.. 

Olo on ahdistunut ja paska.. välilä välähtää mielessä muuton kohtalo, mutta sitte en taas jaksaa välittää vittuakaan.. menee perkele miten menee.. sossu mut tästä kuitenkin ulos lunastaa jos häätö pitkittyy jouluun.. oon siihenkin valmis.. ihan vitun sama, maineesta tai muusta.. mä en jaksa välittää.

Mun takki alkaa olla nyt lopullisesti tyhjä.

Yhteiskunnan pettymykseksi en edes vaivaudu tappamaan itseäni, oon niin vitun luuseri että epäonnistuisin siinäkin.

 

Tässä samalla päiväkirjaa, lähinnä itselleni, mieli pyörii niin vitusti samojen asioiden ympärillä ja luulen taas kuvittelevani kaikki oireeni.. ei voi olla, oon vaan laiska paska, suvun musta lammas, niinku oon aina saanu kuulla.
Mulle linkattiin testejä joista osan jo itsekkin tiesin. Tässä olikin mielenkiintoinen juttu ja tulokset siihen..

Your score: 

66(fear) + 68(avoidance) = 134
"You have very severe social anxiety."
 
55-65 Moderate social phobia
65-80 Marked social phobia
80-95 Severe social phobia
Greater than 95 - Very severe social phobia
 

Testinä siis: 
http://www.socialanxietysupport.com/disorder/liebowitz/

mielenterveystalon BDI testi

Tulos: vaatimattomat 54 pistettä, ylläri ylläri, vaikea masennus.

vastaamo.fi/ahdstus

Tulos: täydet pisteteet.

vastaamo.fi/itsetunto

Tulos: 3/30 pinnaa, erittäin heikko itsetunto.

Vastaamon persoonallisuustesti:

Huvittavaa luettavaa kerrassaan :D
 

Ulospäinsuuntautuneisuus

Ulospäinsuuntautuneisuus-ulottuvuudella (U) pistemääräsi on -10.

Henkilö, jolla on vähemmän pisteitä ulospäinsuuntautuneisuus-ulottuvuudella, on yleensä verrattuna korkeita pisteitä saaneeseen pidättyväisempi, vähemmän seikkailuhaluinen ja vähemmän puhelias. Hän saattaa myös joissain vuorovaikutustilanteissa olla ujo, arka tai estynyt.

Sovinnallisuus

Sovinnallisuus-ulottuvuudella (S) pistemääräsi on -4,5.

Henkilö, jolla on vähemmän pisteitä sovinnallisuus-ulottuvuudella, on verrattuna enemmän pisteitä saaneeseen viileämpi, vähemmän ystävällinen ja epäluuloisempi muita ihmisiä kohtaan. Hänellä on taipumus ilmaista ärtymyksensä suoraan, ajoittain tunteilemattomasti.

Tunnollisuus

Tunnollisuus-ulottuvuudella (T) pistemääräsi on -2.

Vähemmän tunnollisuus-pisteitä saanut on epäjohdonmukaisempi ja sattumavaraisempi. Hän voi joskus olla huolimaton ja käyttäytyä välinpitämättömästi, minkä seurauksena jotkut saattavat pitää hänet epäluotettavana tai sekavana.

Emotionaalinen tasapaino

Emotionaalinen tasapainoisuus-ulottuvuudella (E) pistemääräsi on -8,5.

Henkilö, jolla on vähemmän pisteitä emotionaalisen tasapainon ulottuvuudella, on herkempi, tunteellisempi ja alttiimpi kokemaan liikkuvia tunteita. Hän on todennäköisesti temperamenttinen ja loukkaantuu helposti. Hän saattaa joissakin tilanteissa olla pelokas, epävarma, jännittynyt tai kateelllinen.

Älyllisyys / mielikuvitus

Emotionaalinen tasapainoisuus-ulottuvuudella (Ä) pistemääräsi on 8.

Jos olet saanut korkeita pisteitä älyllisyys-ulottuvuudella, olet todennäköisesti luova, kekseliäs ja innovatiivinen. Olet avoin uusille ajatuksille, ja pidät syvällisistä keskusteluista. Haluat ymmärtää itseäsi ja maailmasi, ja olet ehkä kiinnostunut filosofiasta tai taiteesta. Muut näkevät sinut intellektuaalisena, älykkäänä ja ehkä myös kompleksina ja omaperäisenä persoonana.

Yritin luoda itselleni paineita siitä että pitää olla ajoissa nukkumassa... vitut.. en jaksa välittää, mutta koirat on pakko viiä jo ulos ja ehkä sitte jatkan netin ihmeellisessä maailmassa, taas, tavanomaisesti kännykällä.. 
Kirjaakin piti lukea, mutta se on jostakin syystä jäänyt.
Ehkä pystyn keskittymään siihen tulevalla viikolla(?) On vaan sellainen määrä stressiä ja muuta paskaa, että tuskin pystyn. Katsellaan, se ei onneksi tuosta minnekkään häviä, lainassa saa olla niin pitkään ku tahtoo.