No, kävi tässä männäviikolla ilmi että avopuolisoni on sitte pitänyt mua lusmuna joka
itse lähtee huvikseen työpaikalta ja levittää mielummin persettä kotona.
Se ei ollu tajunnu että mä koko ajan oon hakenu töitä, soittanut ja lähettänyt hakemuksia.
Ei voinut sitte sen vertaa käyttää aivojaan että olisi moista huomioinut!
Tuli kertakaikkiaan hieno tunne, tuota vastaan olen taistellut isäni takia koko ikäni, ja nyt oma avopuoliso
suoltaa samaa paskaa mun niskaani!
Epäili etten saa käytyä edes kaksivuotista ammattikoulua loppuun!
Voijumalauta mä sanon!
Se ei ollu tajunnu että miten huonosti oon voinu ja oon ollu työkyvytön viimeisen vuoden, itsekkään sitä ymmärtämättä.
Toivottavasti meidän keskustelu laittoi avopuolison miettimään asioita!
Vittu mitä paskaa, mie en enää jaksa kerjätä hyväksyntää ja todistella ihmisille, teen sitä miltä hyvältä tuntuu ja sillä selvä!

Koulu on alkanut kivasti ja oon oppinut liikkumaan uudessa kaupungissa.
Siellä tehdään kyllä niin yksinkertaisia juttuja että huhhuh.. tulee pitkä kurssi jos joka päivä on noin helppoa.
Ärsyttävää kattoa kun osa porukasta ei osaa edes perusasioita, kyllä mun hermoja tullaan koettelemaan, todella.
No se positiivinen juttu että saan tehdä välitöitä, ihan ilmaiseksi omaan käyttön kotiin.
Oon kyllä niin intopinkeänä että!
Aamulla herääminen ei tunnu pahalta, eikä jännitä mennä illalla nukkumaan.
Porukka vaikuttaa kivalta, ja oon ystävystynyt elämäni ensimmäiseen samannäköiseen tyyppiin ku mitä mie oon!
Mulla on aina ollu vaan ja ainoastaan "tavallisen" näköisiä kavereita ja nyt on ensimmäinen rokkari kaverina.
Aluksi pidin tyyppiä tosi uhkaavana ja hää oli jopa hyökkäävän näköinen, mutta oikeasti hää on tosi lempeä ja vähä ressukan oloinen.
Toivottavasti meno jatkuu yhtä rentona koko ajan, vaikka siellä on pari asennevammaista.
Luokalle tulee myös jonku ajan kuluttua pari uutta oppilasta :3
Toivottavasti ne ei sitte pilaa koko hyvin alkanutta koulua ja hyvää porukkaa.

________________________________________________________________________________________________-

Sitten pari sanaa aiheesta persoonallisuus....

Aina sanotaan "ole persoonallinen, luo oma tyyli, älä huku harmaaseen massaan"
Sitten kun olet persoonallinen ja pidät kiinni omasta tyylistä sinulle tullaan nauramaan jopa päin naamaa!
Näin kävi mulle kun pynttäydyin yhtä keikkaa varten parhaimpiini, tunsin itseni kerrankin kauniiksi ja sellaiseksi ku miltä olen aina halunnut näyttää.
Kävelin itsevarmoin askelin kohti keikkapaikkaa ja vastaan tuli varttuneempaa väkeä, he tuijottivat mua ku ruttotautista ja repesivät ohikäveltyään nauramaan!
No minua se ei haitannut, jatkoin matkaa keräten vähintäänkin outoja katseita ja ihan sama minne meninkin alkoi ivallinen keskustelu ja osoittelu! O_o
En jumalauta ymmärrä.
Tuntuu mahdottomalta yhtälöltä, tai sitte asun ihan liian pienessä kylässä.
Kaikkia ei toki voi miellyttää, mutta kun olet rohkeasti oma itsesi saat vain kammoksuvia katseita, tuijottamista, naurua.
En tosiaankaan käsitä, miksi toisia ihmisiä haittaa se miten toinen pukeutuu ja miltä se näyttää`?
Oikeuttaako se ettei toista tunne käyttäytymään toista kohtaan kuin siat?
Ei tosiaankaan.
Maailmaan mahtuu kaikenlaista kulkijaa, kaikilla on oikeus omiin mielipiteisiin, mut tuollainen ilkkuminen menee yli ymmärryksen.
Miten sitten olet rohkeasti persoonallinen oma itsesi kun samalla sinun pitää hukkua harmaaseen massaan että ketään ei haittaisi sinun tyylisi pukeutua, tai ettet vahingossakaan ole lähtenyt kaupungille ihan väärissä ja käsilaukkuun sopimattomissa kengissä??

On se jumalauta vaikeaa, ihan näin 2000-luvullakin vielä!