Taas ostin kaupasta siideriä ja lipitin sen tottakai kotiin päästyäni, nukkumaan mennessä vedän kunnon kombot lääkkeillä ja seuraava päivä menee ihan tokkurassa (niinku nytkin).
Kaikki alkoholipitoinen maistuu liiankin hyvin.. (alan olla ihan oikeasti huolissaan, mutta sitä en ääneen myönnä, minä en sairaalaan haula!).
En ollu tänäänkään koulussa, nukuin onneni ohi, puoliksi vahingossa olin vielä aamullaki niin sekaisin ja lääketokkurassa että en muutaku huikannu avokille että tänään on taas etäpäivä ja pissitin koiran..
Aivan ulapalla olin....
Nyt alkaa tokkura selkiytymään...
Oon nähnyt ihan järjettömiä unia, viimeyönä avokki petti mua toisen naisen kanssa ja nimi Ansa jäi mieleen.. Oli pakko tarkistaa onko meidän kylällä Ansa nimistä tyyppiä, ei onneksi ollu.
Avokki haukkui mua unessa ja ainut pettämisen syy oli kuulemma se etten tee ruokaa..
Avokki huusi mulle että "m'ä en oo koskaa nähnyt ihmistä kuka syö mielummin ranskalaisia ku perunoita!!"..
Anelin ja lupasin muuttua, mutta avokki vaan meni...
Teki mieli itkeä ja koko päivän olen ollut pois toltaltani.

Unet ovat äärimmäisen sekavia ataraxin aloittamisen jälkeen.. ihan kokeeksi vedän sitä parina iltana ja katson tekeekö ne mulle tosi villejä unia, toki otan niitä nyt 4x annoksen mulle määrätyn sijaan. Kai silläki on vaikutusta.. :D

Pitäs siivota, taas... en jaksa edes siivota enää kämppää ku ennen.. teen niitä pienissä erissä, monena päivänä..
Koulutehtäviäkin pitäisi tehdä, mutta olo on tuskainen ja väsynyt.. en jaksaisi keskittyä..

Ehkä on pakko puhua opettajalle ja selittää miksi tää mun ote lipsuu..
Saisinkohan yhtää ymmärrystä.
Mun perjaate on kyllä ollu se etten ano armoa enkä ymmärrystä, mutta nyt tuntuu etten yksinkertaisesti enää selviydy.