Tässä aamulla heräsin, ekana mielessä Tyyppi.. 
Antaa tyypin olla, tyyppi on töissä... sitten vissiin jossaki kotikunnallaan..
Mitä tekee Ninni? Ninni osti alkon tyhjäksi, teki tässä ruokaa, ihmetellen, miten on edes tähän aikaan normaalisti hereillä..
Ninni vetää päiväkännit ja lähtee hevibändiä kattomaan, josko sieltä jotaki löytys..
Millä saisin sen SINKKU SINKKU SINKKU! Neonkyltin loistamaan pääni yläpuolelle? :D

Oonko sitte se perus vittumainen nainen joka heti vaikean paikan tullen kostaa?
Kosto ei oo kuulunut mun repertuaariin koskaan. Mutta tämä epävarma säätäminen ja löysässä hirressä roikkuminen vituttaa niin hulluna että minä annan mennä.

Kerta ku sovittiin että mennään virran mukana, ja ollaan ku hyvältä tuntuu.. Ei se riitä mulle.
Kun kerta ei olla edes tapailusta sovittu, niin minä annan mennä!
en heitä elämästäni enää yhtäkään hetkeä hukkaan, vaan haluan sen miehen kenen kanssa viettää loppuelämäni.

VKL äitiys ei näin epätoivoisena hetkenä edes tunnu pahalta idealta :D Vaikka tiedän että tuun vihaamaan elämääni sen jälkeen niin paljon.

Päiväkännit... todellakin... ne kestää siihen saakka että saavun äidin (VITUNISOHUUTONAURUHYMIÖ) kuskaamana paikalle, siellä voi onneksi juoda lisää.. xD
maltillisesti pittää ottaa rahhoo mukaan, ettei tuu juotua koko loppukuun ruokabudjettia.

nyt tälläydytään oikein hyvin.. niin hyvin ku noihin nykyisiin vaatteisiin voi.. 
ja jos SE OIKEA (mihin en usko edes viiden promillen humalassa) tulee kohdalle, niin se ei välitä.
vaikka tyhmää ja naiviahan se on olettaa löytävänsä "baarista" sen oikean... 
Aina kannattaa kokeilla.. meitä hevi-ihmisiä kun ei oo ihan joka nurkalla notkumassa.

Ihan sama, ihan vitun sama.. Tyyppiin on hyvä pitää hyvät välit, sillä se tuntee taas porukkaa mistä minä hyödyn monellakin tapaa..