Vali vali, rahhoo ei oo... vali vali.. vaatteita on liikaa ja niitä pitäisi myydä pois... sanoo rakas ystäväni Pipa.
Kommentoin että ota kuvia ja laita nettiin kirppareille, se ei maksa mitään toisin ku tämän paskakylän kalliit kirpparipöydät.
"en mä jaksa" vastaa Pipa.
Sitten sama valitus alkaa uudelleen ja uudelleen. Kerta toisensa jälkeen sama vitun valitus asiasta jolle ei itse JAKSA (eikä viitsi) tehdä mitään.
Hän asuu pikkusiskonsa kanssa samassa kämpässä ja talouden tulot ovat vähintään yhtääensä 2500e kuussa ja mihinkään ei MUKA ole koskaan rahaa!
Aina valitetaan nälkää ja tullaan syömään mun vähäisetkin ruoat mitä mulla on!
Jokus sanoin että (niinku äiti opetti) jos tuloja ei voi saada lisää, on vähennettävä menoista.
Mutta ei..
Kaupasta on aina ostettava kalleinta. Lainoja on lainan päälle ja heitin että kannattaisiko ne kaikki yhdistää, niin ei tulisi niin paljo korkoja.. "en mä jaksa, ei niitä korkoja oo ku muutama prossa"..  Sitte taas alettiin itkemään siit ettei oo rahaa.
Siskonsa kitisee koko ajan että ei oo rahoo, mitätön parin kympin lasku on maksamatta kun ei muka oo rahaa. 
Mutta mitäs ku päätetään lähteä baariin!!! Ajetaan auton tankki turhan takia tyhjäksi ja juodaan kalliilla koko illan.
Seuraavana päivänä ostoskeskukseen shoppailemaan ja työntämään rahaa, mihinkäs muuhun ku vaatteisiin! ja kaikkeen turhaan mitä ilmankin pärjäisi ja sitten itketään ettei saada laskuja maksettua!
"aina sitä jossaki vaiheessa tajuaa ettei oo enää rahaa laskuihin".. 
Ekana maksetaan laskut ja sitte eletään loppukuu sen mukaan mitä sattuu laskuilta jäädä! Ei oo niin vitun hankalaa!
Siis koko tää juttu on ärsyttänyt mua jo niin vitun pitkään.
Valitetaan rahattomuutta mutta eletään ku pellossa.
Mahdollisuutta olisi tehdä vähä lisäeuroja vaikka kirppareilla mutta ku ei "jaksa" ja sitte taas on hyvä samaan hengenvetoon itkeä että mihinkään ei riitä raha. Tietenkää kaupasta ei oo pakko aina ostaa sitä kalleinta, halpakin ajaa saman asian!
Samalla itketään kun kämppä on sotkuinen, mutta kun "minä oon niin väsynyt töiden jälkeen etten jaksa"
paljon kivempaa on maata sohvalla ja haastaa riitaa kaikille.
Senki ajan ku märisee, niin ottaisi ja siivoaisi. Kaikkea ei oo pakko tehdä kerralla! Joka päivä vaikka yksi huone, ei luulisi olevan hankalaa.

Jännä kyllä, kun tavallisten ihmisten pitää jaksaa käydä töissä, siivota koti ja hoitaa perhe ja/tai lemmikit siinä sivussa.
Ei mulle ainakaa kukkaa oo koskaan mitään valmiiksi tehnyt!

Valittaako ihmiet oikeasti vaan valittamisen ilosta?
Sillo jos asiat ei luonnistu eikä "jaksa" nii sillo pittää kattoa peiliin, seistä siinä edessä tovi ja katsoa syvälle kuvastimeen..


Ärsyttää ihan vitusti katsoa ihmisiä joilla on töitä, joilla on perus edellytykset elämään jossa pystyy maksamaan laskut ajallaan. On tavaraa mitä voi muuttaa rahaksi helposti. Kaikki pitäisi kuitenkin tehdä valmiiksi, ihan kaikki!
Minä olisin ajat sitte jo muuttanut tavaraa rahaksi, jos mulla olis jotaki rahan arvoista.
Ne kymmenen vuotta vanhat nuhruiset bändipaidat ovat arvottomia, ei kukkaan kirpparilta sellaisia osta.
Ei oo ylimääräisiä kenkiä, ei sisustustavaraa, ei mittää.
Kirjoja mulla on, mutta ne on mun ainut henkireikä, eikä niistä tule kysymykseen myydä.
Kyse on pikemminkin itselle turhan ja ylimääräisen tavaran myynnistä.
Ei mulla ole mittään... Ei niin mitään mitä voisi muuttaa rahaksi. 
Muutama kaulakoru on ja hyvä jos niistä yhteensä kympin kehtaa pyytää. Se ei riitä pitkälle...

Olen kyllä tyytyväinen vaatimattomaan elämääni. En mää ikinä oo halunnu roinaa täyttämään paikkoja, en koskaan.
Ylimääräisiä vaatteita on turha haalia, miksi koska kaikkia ei ikinä ehdi kuitenkaan pitämään.
Tai sitten käytän vaatteita liian pitkään :D Paikka on paikan päällä ja ainoat ehjät asiat vaatteissa on kauluksen resorit..:

Nykyajan ihmiset, saamattomia pullamössöpaskoja joille kaikki pitäisi tulla tarjottimella. ARGH!